Zum Übersetzen von finnischen Phraseologismen ins Deutsche am Beispiel des Romans "Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä" von Arto Paasilinna

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, millä tavoin suomalaisia fraseologismeja voidaan kääntää saksaksi, ja verrata ovatko käännökset ekvivalentteja suhteessa lähdekielisiin fraseologismeihin. Tutkimusmateriaalina on Arto Paasilinnan kirjoittama veijariromaani "Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä" (1991), josta poimitaan korpukseen kaikki verbaaliset fraseologismit (noin 230 kpl). Romaanin saksannoksesta ("Der Sommer der lachenden Kühe", 2001) etsitään puolestaan kyseisten suomalaisten fraseologismien käännösvastineet. Tällä tavoin voidaan muodostaa kuva erilaisista käännösmahdollisuuksista Jotta analyysi voidaan tehdä, selvitetään teoriaosassa ensin tarvittavat pohjatiedot. Aluksi määritellään käsite fraseologismi ja erityisesti käsite verbaalinen fraseologismi, jotta pystytään tunnistamaan ja rajaamaan korpukseen vain halutut idiomit. Tämän jälkeen keskitytään fraseologismien kääntämisen ja niiden käännösekvivalenssin problematiikkaan. Tutkimuksen hypoteesissa oletetaan, että saksan kielestä löytyy suomalaisille fraseologismeille kohtalaisen helposti joko täysin tai osittain ekvivalentti vastine. Näin ei kuitenkaan lopputulosten perusteella ole, vaan suurin osa saksalaisista käännöksistä (73,3 %) lukeutuu ns. nolla-ekvivalenssin luokkaan. Toisin sanoen käännöksessä on useimmiten käytetty jotakin muuta ilmausta kuin kohdekielistä fraseologismia. Täysin ekvivalenttien käännösten osuutta (10,7 %) voidaan pitää normaalina, verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Sen sijaan osittain ekvivalentteja saksankielisiä fraseologismeja on varmasti mahdollista löytää enemmänkin kuin tässä tutkimuksessa tulokseksi saadut 16,0 %:a. Ei-fraseologisten käännösten suuren määrän syynä voi olla esimerkiksi se, että kohdekielestä ei ole löytynyt kontekstiin tai tyyliin sopivaa idiomia.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig